sunnuntai 15. maaliskuuta 2009

Risuja vai ruusuja?

Lapsuuteen ja takaisin -työryhmä haluaa kuulla juuri Sinun mielipiteesi esityksestämme. Olethan siis ystävällinen ja kerrot meille näkemyksesi näytelmästä. Kaikenlainen vapaa kommentointi ja kritiikki esitykseen liittyen on erittäin tervetullutta.

Olemme myös kiinnostuneita tietämään mistä sait kuulla tästä näytelmästä. Voit myös halutessasi kertoa hieman omista taustoistasi ja siitä mikä sai sinut kiinnostumaan juuri Lapsuuteen ja takaisin -esityksestä.

Voit kommentoida, keskustella ja katsella aiempia palautteita tämän tekstin alapuolella olevasta osioista. Lapsuuteen ja takaisin -työryhmä kiittää!

6 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Vaikuttaa mielenkiintoiselta. Vieläkö lippuja on jäljellä?

Harri Hertell kirjoitti...

Kaksi ensimmäistä näytöstä on jo myyty loppuun ja varauksia tulee koko ajan lisää. Vielä ehdit kuitenkin saada lippusi joko soittamalla numeroon: 050 341 6510 tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen: harri.hertell@metropolia.fi

Kiitos mielenkiinnostasi!

Anonyymi kirjoitti...

Varasin liput näytelmään heti kun kuulin siitä muistaakseni TV1:n lähetyksessä joku viikko sitten. Kävin katsomassa näytelmän viime viikolla ja se oli todella vaikuttava - itkua ei voinut välttää. Itselläni on ollut samakaltaisia tuntemuksia kuin pääosan esittäjällä, vaikka elämäni on ollutkin rauhallisempaa. Sain apua ajoissa ja nyt elämäni alkaa olla tasapainossa.

Toivon, että näytelmä voitaisiin esittää suuremmallekin yleisölle. Jollekin ihmiselle se voisi olla jopa avain omaan tervehtymiseen.

Kimille: Olet todella rohkea, kun uskallat nostaa nämä vaikeat aiheet esille oman tarinasi kautta. Kaikkea hyvää elämääsi!

Anonyymi kirjoitti...

Olimme eilisessä esityksessä, saimme tietää uusista näytöksistä facebookin kautta. Olemme erittäin iloisia, että saimme nähdä tuon vaikuttavan esityksen.
Aihealue on tuttu sekä omasta elämästäni että aiemman työni kautta. Lisäksi kuulen vastaavia tarinoita omien vertaisryhmieni kautta. Aiheen käsittely oli rehellistä ja raikasta. Vaikka aihe on tavattoman vaikea eikä siitä yleensä paljon puhuta, tässä esityksessä oli onnistuttu tuomaan vakava asia esille niin, että vastaavia kokeneenkin oli helppo istua katsomossa ahdistumatta. "Alkoholismi on koko perheen sairaus, joka hoitamattomana saattaa johtaa kuolemaan." Tuo lause on ollut omassa elämäsäni hyvin vapauttava. Alkoholismi on siis sairaus, ei kenenkään vika. Alkoholismissa tai muissa addiktioissa kyse ei ole myöskään tahdonvoiman puutteesta. Riippuvuuksia ei pystytä nykytietämyksen mukaan kokonaan parantamaan, mutta ne voidaan koteloida niin, että elämä muuttuu taas elämisen arvoiseksi. Ja se virtahepo saadaan häädettyä sieltä olohuoneesta. Omassa elämässämme on käynyt noin ja saamme nyt elää hyvää elämää päivä kerrallaan.
On tärkeää, että sanomaa siitä, ettei toivottomia tapauksia ole, viedään eteenpäin. Siksi iloitsemme tästäkin nuorten ihmisten rohkeasta projektista. Erityisesti suurkiitos Kimille, joka on antanut näyttämön niin usein vaietuille riippuvuuksille ja masennukselle. Odotamme jännityksellä seuraavaa työtäsi! Sille varmaan hankit isomman salin, jotta kaikki halukkaat mahtuvat katsomoon! :-D
Ja äidille terveisiä sekä voimaa ja jaksamista teille kaikille!

Anonyymi kirjoitti...

Oli hieno. Näitä aiheita lähestytään mielestäni harvoin näin syvällisesti ja ajatellusti. Joku veikin jo sanat suusta: "Tässä esityksessä oli onnistuttu tuomaan vakava asia esille niin, että vastaavia kokeneenkin oli helppo istua katsomossa ahdistumatta". Toteutus oli muutenkin komea ja sai myös hymyä suupieliin. Kiitokset!

Toni Manu kirjoitti...

Olin näytöksessä 29.3. ja erinomainen oli! puolitoistatuntinen meni kuin siivillä..koko paketti toimi hienosti..jään odottamaan seuraavia mestariteoksia...